Kuva Anders Westerholm.
Suomalaisten ja japanilaisten on jo pitkään sanottu jakavan viehtymyksen yksinkertaisiin muotoihin ja perusväreihin. Skandinaavinen muotoilu on nauttinut japanilaisten suosiota jo yli vuosikymmenen eikä loppua näy. Tästä pyrkii pitämään huolta myös lokakuussa Tokiossa lanseerattava Hirameki-hanke.
Alle tunnin mittainen kävelylenkki Tokion trendikkäässä Omotesando-kaupunginosassa tuo vastaan lukuisia Helsingin katukuvastakin tuttuja tuotteita ja brändejä: Marimekkoa, Artekia, Iittalaa, OIVA TOIKKAA ja skandinaavisen muotoilun lehtiä ja kirjoja.
Voi olla vaikea uskoa, että suomalainen muotoilu näkyy Tokion katukuvassa, sillä välimatka ja suomalaisen ja japanilaisen kulttuurin erot ovat monilta osin järisyttävän suuret. Yhteiset visuaaliset mieltymykset eivät kuitenkaan liene vain myytti, sillä ne nousevat esiin yhä uusissa yhteyksissä.
”Suomalaisten ja japanilaisten syvä yhteisymmärrys on jatkunut jo pitkään”, Suomessa syntynyt ja suuren osan lapsuudestaan Japanissa viettänyt suunnittelija NAOTO NIIDOME toteaa. ”Suuret suomalaiset muotoilun mestarit ihailivat jo varhain perinteistä, japanilaista tyyliä. Vuorovaikutus on ollut kaksisuuntainen sen jälkeen, kun Suomi pääsi muotoilun maailmankartalle.”
Kuva Anders Westerholm.
Yhteys nousi esiin myös Helsingin kauppakorkeakoulun keväällä 2009 julkistetun Marketing Finnish Design in Japan -tutkimusraportin tutkimustuloksista. Muun muassa VESA LEIKOKSEN ja KATARIINA VILLBERGIN tutkimushaastattelut muotoilusta ja suomalaisuudesta japanilaisessa kulttuurissa osoittivat selkeästi, että myös haastateltavat kokivat näiden kahden kulttuurin sisältävän samankaltaisia esteettisiä arvoja. Haastatteluissa ilmeni myös, että suomalaisessa muotoilussa japanilaisia viehättävät muotojen yksinkertaisuus ja värit.
Myös Niidome mainitsee yksinkertaisuuden, mutta lisää listaan vielä kekseliäisyyden. Design Forum Finlandin organisoiman Hirameki-hankkeen projektipäällikkö SIRPA FOURASTIE luettelee vielä kiinnostuksen teknologiaan, taktisuuden materiaaleissa ja harmonian tajun.
”Kumpikin maa on vettä ja puuta lukuun ottamatta ollut luonnonvaraisesti varsin köyhä ja mahtipontisuus on vieras käsite”, Helsingissä asuva Niidome analysoi. ”Japanin keisarin huvilakin on rakennettu – rumasti sanoen – bamburisuista ja sammaleista, mutta tavattoman taitavasti ja yksityiskohtaisesti tuhoamatta ympäristöä. Tällaisesta suomalaisetkin pitävät ja hekin osaavat rakentaa vaikka mitä hongasta.”
Japanilaisia tuntuu kiinnostavan suomalaisuudessa myös hiljaisuus, oletetusti hitaampi elämä, luonnonläheisyys, perhekeskeisyys ja hieman epäkaupallisempi lähestymistapa elämään. ”Ehkä jokin muu kulttuuri koetaan toisella tavalla sähäkkänä, ja meidän hiljaisuutemme toimii nyt tässä”, Fourastie arvioi.
Kestävä skandinaavibuumi
Pohjoismainen muotoilu on ollut Japanissa in ja hot jo lähes vuosikymmenen ajan, ja nykyään monet niin sanotut tavallisetkin kuluttajat tunnistavat skandinaavisen muotoilun.
”Moni muotoilusta kiinnostunut japanilainen osaa jopa tulkita tyyliä pohjoismaisen maan tarkkuudella”, Naoto Niidome toteaa.
”Tokiossa suomalainen muotoilu on usein otettu johonkin konseptiin mukaan”, kertoo design management -toimisto Double I:n perustaja HENRIIKKA SAARELA. ”Japanilaisilla on voimakas konseptiajattelu ja he sijoittavat tuotteet mieleiseensä konseptiin eivätkä myy niitä yksinään ’suomalaisena muotoiluna’.”
Kaksitoista vuotta Japanissa asunut ja työskennellyt Saarela perusti loppuvuodesta 2009 Helsingistä käsin toimivan Double I:n, joka konsultoi pk-yrityksiä ja suunnittelijoita Japanin-markkinoista ja etsii oikeita kontakteja tuotteiden lanseeraamiseksi Japaniin.
Kuva Anders Westerholm.
”Myös vintage-maailma on erittäin suosittu, ja sekä yksityisten ihmisten että yritysten puitteissa viedään Japaniin paljon suomalaisia vintage-kalusteita, keramiikkaa ja tekstiilejä”, Saarela toteaa.
Tokiossa törmää myös melko helposti suomen- tai ruotsinkielisiin sanoihin esimerkiksi liikkeiden ja ravintoloiden nimissä. Suomalaisia riemastuttaa muun muassa japanilainen vaatebrändi Minä Perhonen, jonka nimi on yrityksen ainut yhteys Suomeen.
”Suomen kielen käyttö japanilaisissa nimissä on tällä hetkellä raikasta, mutta ei sitä pidä ottaa erityisesti Suomen voittona”, Henriikka Saarela hymyilee. ”Asiat pitää asettaa suhteeseen – 1980-luvulla trendinä oli ranskan kieli, mikä näkyy esimerkiksi japanilaisen muotibrändi Comme des Garçons’n nimessä.”
Muotoilun oivallus
Japanissa tunnetaan Suomesta parhaiten suomalaistenkin rakastamat Muumit, joulupukki, porot, järvet, luonto ja revontulet sekä design-brändeistä muun muassa Marimekko ja Artek. Lokakuun lopulla toteutuvan, Design Forum Finlandin organisoiman Hirameki-hankkeen toivotaan lisäävän listaan uusia muotoilutuotteita ja brändejä.
Puolitoista vuotta valmisteltu Hirameki esittelee suomalaista muotoilua laajassa näyttelyssä Tokion design-viikolla ja luo kontakteja suomalaisten muotoiluyritysten ja japanilaisten ostajien välille. Niiden lisäksi hankkeeseen on jo tähän mennessä kuulunut tiedotusta, kick-off-tapahtumia ja vientikoulutuspäiviä.
Living Design Centre Ozonessa nähtävä näyttely sisältää yli 60 suomalaisen yrityksen ja muotoilijan tuotteita aivan uusista tulokkaista suuriin teollisuusyrityksiin.
”Näyttelyn lisäksi hankkeeseen kuuluu myös matchmaking-tapahtumia ja verkostoitumista”, kertoo HANNA PUNNONEN, toinen Hiramekin projektipäälliköistä. ”Mukana on myös muun muassa japanilainen bisneskonsultti, joka luo relevantteja kontakteja yrityksittäin. Itse olemme tavanneet joka kerta Tokiossa käydessämme esimerkiksi tavaratalojen ostajia, kertoneet heille mitä on tulossa ja millaisia tuotteita näyttelyyn on tulossa.”
”Hankkeen taustalla on muun muassa kulttuuriministeri STEFAN WALLININ Japanin-vierailu ja korkeakoulujen aiempi toiminta Japanissa. Teemme nyt solmukohdan kaikille näille toimijoille”, Sirpa Fourastie kertoo.
Oivallusta tai kipinää tarkoittavaa Hiramekia tukevat muun muassa opetus- ja kulttuuriministeriö, Aalto-yliopisto, työ- ja elinkeinoministeriö, ulkoasiainministeriö ja Helsinki World Design Capital 2012 -hanke. Mukana ovat myös Finnair ja Fennia Prize. Hankkeen tavoitteena on luoda kontakteja ja saada suomalaisia yrityksiä Japanin-markkinoille.
”Hiramekistä pyritään myös tekemään brändi, eikä tuleva näyttely ole vain one time only. Hankkeelle on jo ehdotettu tuleviksi vuosiksi seminaareja ja muita jatkotapahtumia”, Hanna Punnonen kertoo.
”Näyttelystä on jo tulossa spinoff, joka julkaistaan Hiramekissa”, Fourastie vihjaa. Ehkäpä Marimekko ja Artek saavat kohta seuraa muista kotimaisista brändeistä Omotesandon ihmisvilinässä. †
Hirameki Design x Finland Tokiossa 29.10.–7.11.2010. www.hiramekidesign.com
-
Teksti Heini Lehtinen Kuvat Anders Westerholm
Light snow 
